19.8.2013

RESEPTI • Lämmittävä kanttarellikeitto

Puskantakaa-reseptit pyrkivät olemaan ilmastoystävällisiä, mutta helppoja ja maukkaita, keskittyen oman sadon hyödyntämiseen. Reseptit ovat useimmiten omia sovelluksia jostain löydetyistä resepteistä ja pyrin kertomaan lähteen, mikäli se on edelleen muistissa.
 

Oletko kyllästynyt sienisoosiin? Paistettu kanttarelli sipulin kera on tietty jumalaista, etenkin ruisleivällä, mutta mitäs sen jälkeen? Ihana vaihtoehto on lämmittävä keltavahverokeitto. Tätä nopeaa, helppoa ja koukuttavaa keittoa syödessä kuvittelee itsensä istumassa sammaleisella kivellä keskellä metsää, tuoksuttelemassa lähestyvää syksyä. Ja tähän riittää pienempikin sienisaalis. Voinee kokeilla tateillakin.





Lämmittävä kanttarellikeitto kahdelle

puolisen litraa kanttarelleja (määrä on summittainen)
keskikokoinen sipuli
2 dl kaurakermaa, soijakermaa tai lehmänkermaa
kasvisliemikuutio tai vastaava tuote maun mukaan (ei kalaliemi!)
n. 4 dl vettä
maizenaa tai muuta suurustetta
paistamiseen voita tai öljyä
pippuria, tarvittaessa suolaa
tärkeä ainesosa: ripaus muskottipähkinää

•••••••

Hienonna sipuli ja sienet ja kuullota (älä ruskista) reilussa tilkassa voita. Voi on niiiin hyvää, mutta vegaaniversioon käytetään öljyä – on hyvää sekin, tietenkin. Voi on vaan nam. Lisää pippuria myllystä – mustapippuri on jees, mutta joku pippurisekoitus sopii myös todella hyvin. Tätä saa olla reilusti. Lisää liemikuutio, fondi, tai mitä satut käyttämään. Itselläni oli kaapissa virolaisesta erikoiskaupasta miljoona vuotta sitten ostettua sieniliemikutiota, jesh! Jos käytät liemikuutiota, muista varoa suolan lisäämistä. Ja sitten tietty se secret ingredient - ripaus muskottipähkinää. Se tuo sen pienen lämmön ja metsän tunnun. Melkein maistaa neulaset suussaan. Maistaessa keittoa lämmön pitää erottua, mutta ei tuntua vahvalta. Muuten silmät valuvat kun kulho on tyhjennetty...

Porisuta minuutti - pari, että mausteet saavat kehittyä. Lisää sitten kaurakerma (soijakermakin käy ja ei-vegaani käyttää kermaa) ja vesi. Sekoita kunnes seos alkaa porista ja lisää pikkasen maizenaa. Minuutti tai pari pitää antaa sille saostaa keittoa. Jos käyttää kuohukermaa niin keittohan saostuu ihan itsestään odottamalla. Ja juu, koko ajan käytetään paistinpannua kerettiläisen tavoin. Mieskin vierestä hihkui että oikeastiko, keittoako teen paistinpannulla..??

Jos haluat oikein kermaisen sileän nautinnon niin otat osan paistetuista sienistä sivuun ennen mausteiden lisäämistä, sauvasekoittimella hienonnat keiton ennen tarjoilua ja lisäät paistetun sienen tarjoillessa keiton pinnalle. Tässä kuvassa en tehnyt niin, sillä oli huutoparkunälkä.


Tämän keiton kanssa maistuisi niin täydellisesti vastapaistettu ciabbata. Ehkä ensi kerralla.

Jos teet tästä reseptistä vegaaniversion (lupaan, se on hyvää!) ja sienet ovat omasta metsästä kerätty, niin hiilijalanjälki jää olemattoman pieneksi. Mutta nautinto ja helppous ovat järisyttävällä tsolla. Nam! Ensi kerralla se ciabatta kouraan, keitto termariin ja metsään haaveilemaan hiisistä.

Lähde: oma resepti, tätä ei ollut vaikea keksiä ihan omasta päästä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti