Kun kohta viisi vuotta sitten muutimme kerrostalosta rivitaloon piti pihatilaa olla enemmän kuin tarpeeksi. Halusin kasvattaa tomaatteja, salaattia ja yrttejä, niinpä parit parvekkeella kukkalaatikoina käytetyt laastipaljut siirtyivät sisäpihaan. "Ensimmäisenä vuotena uudessa puutarhassa ei saa tehdä mitään" on tuttu neuvo. Enkä edes tiennyt puutarhanhoidosta vielä mitään. Mutta joo, arvaatte kyllä miten kävi.
Ensin hävisivät sisäpihan peittäneet puulaatat että sain kädet multaan. Sitten alkoi perennaa siirtymään edes takaisin. Ja pihan ulkopuolellekin. Samaan aikaan mökki astui kuvaan ja sinnehän piti työntää maahan "ihan jotain pientä hoitovapaata vain". Juujuu.
Puuhun on menty paljon ja mennään vieläkin, mutta hauskaa riittää, se on pääasia. Hulluksi tituleeraavat, mutta itse käyttävät mielestäni aikansa ja rahansa turhempiin asioihin. Kuten keinorusketuksiin, laihdutuskuureihin tai lomamatkoihin. Minä rusketun pihassa huomaamattani, laihdun huhkiessa huomaamattani, ja joka kerta kun avaan ulko-oven olen lomamatkalla ihan omassa paratiisissani.
"...joka kerta kun avaan ulko-oven olen lomamatkalla ihan omassa paratiisissani." Tuo on kohta joka jäi mieleeni ja piti tulla näin jälkikäteen kommentoimaan. :) Mulla on vasta puolentoistakuukauden kokemus omasta pihasta ja kasvimaasta ja uskallan nyt jo allekirjoittaa tuon.
VastaaPoistaKiitos Saara. Toivottavasti sait pihaasi mieleisesi puun ja tilaa niille viljelyksille <3
VastaaPoistaOi, kyllä sain :) Ja ihmettelen sitä, miten paljon satoa pieneltä kasvimaalta ehtii saada, vaikka heittelee siemeniä maahan vasta heinäkuussa.
Poista