7.9.2013

RESEPTI • Yrtit talteen talveksi: Kuivaa, pakasta, pestota


Puskantakaa-reseptit pyrkivät olemaan ilmastoystävällisiä, mutta helppoja ja maukkaita, keskittyen oman sadon hyödyntämiseen. Reseptit ovat useimmiten omia sovelluksia jostain löydetyistä resepteistä ja pyrin kertomaan lähteen, mikäli se on edelleen muistissa.

Oletko sinäkin työntänyt pari hassua yrtintainta maahan keväällä? Ja syksyllä huomaat puskien kasvaneen villeinä yli äyräiden? Apua! Onko yrteilleni liian myöhäistä? No eipä onneksi. Yrtit kannattaa kuitenkin pian ottaa talteen talveksi, tässä konstit:


1. Kuivaa. Jos omistat vihanneskuivurin, niin yrtit kuivuvat siinä hujauksessa. Jos et omista, voit oikein mainiosti kuivattaa ne huoneenlämmössä. Uunia ei kannata käyttää, sillä yrtit pitää kuivattaa alle 50 asteessa ja harvaa uunia voi pitää niin pienellä.

Huoneenlämmössä voit kuivattaa monella eri tavalla. Voit kuivattaa yrtit nipuisa varsineen ripustamalla ne roikkumaan lämpimään tilaan. Olen kuullut käytettävän pannuhuoneita ja serverihuoneita, mutta ihan tavallinen huoneenlämpö käy hyvin. Jos teet liian tiiviitä nippuja, niin homehtumisen vaara on olemassa. Kun yrtit ovat kuivat, niin murennat lehdet helposti suoraan varsista purkkeihin.

Kuivatut yrtit kannattaa säilyttää pimeässä, kuivassa, huoneenlämmössä.
Toinen yleisesti käytetty vaihtoehto on jääkaapin päällinen. Pyyhi se ensin kunnolla pölystä, meillä ainakin päällinen on aikamoinen pölykoirien temmellyskenttä. Sitten ladot valmiiksi oksista riivittyjä lehtiä tai kokonaisia oksia esimeksiksi uunin ritilälle tai muulle verkolle. Ja eikun hiiop jääkaapin päälle lämpimään ilmaan. Kun lehdet ovat rutikuivia, niin purkkiin vaan. Lehtien kuuluu ihan ripirapi-murentua kun kämmenellä rutistaa. Jos lehdet vielä taipuvat, niin ne eivät ole vielä riittävän kuivia.

Namnam superruokaa. Etenkin muhennoksena.
Kuivatessa pitää kuitenkin huomioida, että kaikkia yrttejä ei sovi tuosta vaan kuivattaa syksyllä, vaan monella yrtillä on tietty korjuuaika. Esimerkiksi kukkinut oregano ei kuivattuna maistu kuin heinältä eikä syksyllä kerättyyn mustaherukanlehteen jää kuin puiseva maku jäljelle. Korjausaikoihin kannattaa erikseen tutustua internetin iloisissa syövereissä. Syksyisin kuivaan itse nokkosta, minttua, rosmariinia ja timjamia. Nokkosta voi hyvin korjata pitkin kesää, senkun leikkaat pitkiksi kasvaneet nokkoset ja odotat uutta kasvua parisen viikkoa. Mitä pienemmät versot, sen herkullisemmat, mutta lehtiä voi korjata lähestulkoon kukintaan asti. Itse pidän silmällä, ettei varsi ole silleen puutunut vaan vielä vihreä ja pehmeä. Tätä superruokaa ei kannata jättää hyödyntämättä!

2. Pakasta. Jos et jaksa selvittää mikä yrtti sopii kuivattaa ja milloin ja miten ja kukilla vai ilman ja ähbläh, niin ota varmaan päälle ja pakasta yrtit tuoreeltaan. Silloin säilyy oikea maku varmasti. Basilikaa saa muutamasta hassusta puskasta helposti koko talven tarpeisiin ja sitä ei todellakaan kannata kuivattaa, heinää voi ostaa lemmikkaupoistakin. Basilikan leikkaan keskikesällä alas kerran, niin että varsiin jää kaksi lehtiruusuketta. Silloin planttu jatkaa kasvuaan, haarautuu ja tuheutuu. Syksyllä saa sitten oikein mojovan basilikasadon (minäkö basilikahullu?).

Pakastaminen käy näin: leikkaa basilikanvarret ja huuhtaise tarvittaessa. Anna kuivua. Ota pakastepurkki. Riivi lehdet ja tunge purkkiin, tunge niin paljon kuin ikinä saat mahtumaan. Kansi päälle ja pakkaseen. Pakkasesta saa sitten helposti päällimmäisiä lehtiä käyttöön esimerkiksi salaattikastikkeisiin, tomaattikastikkeen mausteiksi, pataan jne. Lötköiksihän ne menevät, eli ei enää ole kauneimmillaan tomaatti-basilikasalaatissa, mutta kaikkeen muuhun sopivat erinomaisesti. Jos lehdet ovat kosteita pakastaessa, niin aikaansaat yhden suuren lehtiklimpin.

Samalla tavalla voi pakastaa kaikkia muitakin yrttejä. Teen syksyisin omaa "provencalen sekoitusta", leikkaan yrtit suhteellisen pieniksi, sekoitan mukavia seoksia (esimerkiksi basilikaa, oreganoa, timjamia, ripaus minttua ja rosmariinia), purkitan ja pakastan. Talvella on ihana ottaa iso kourallinen yrttejä pakastimesta ja lyödä oman maan "tuoreita" yrttejä pastakastikkeeseen.

3. Pestota. Yrttitahnoja voi tehdä kaikenmaailman yrteistä. Teen itse useimmiten ihan perinteistä basilikapestoa isot satsit ja pakastan levyinä, siitä saa sitten murrettua palasia talven mittaan. Pestoa tehdään perinteisesti pinjansiemenistä, basilikasta ja parmesan-raasteesta. Yrttinä voi kuitenkin käyttää ihan mitä tahansa yrttiä, mikä itselleen maisuu ja pinjansiementen sijasta voi oikein hyvin käyttää kuorittuja auringonkukansiemeniä. Juustona olen laiskana ja pihinä ihmisenä joskus käyttänyt valmiiksi raastettua "pastajuustoa". Tässä itse käyttämäni peruspeston resepti (tosin määrät voivat olla hyvinkin "sinnepäin" ja "oman maun mukaan", tässä ei tarvitse olla tarkkana):

4 dl basilikanlehtiä (noin 2 ruukua) tai enempikin
2-4 valkosipulinkynttä (eli maun mukaan, mutta ilman valkosipulia ei minusta toimi)
1 dl pinjan- tai auringonkukansemeniä
0,5-1 dl raastettua parmesanjuustoa
suolaa ripauksellinen
1-1,5 dl oliiviöljyä (jos öljy ei maistu hyvältä, maistuu pestokin huonolta, eli älä tee ihan mistä sattuu)
tilkka sitruunaa jos haluat pitää peston vihreämpänä


Resepti on täältä: http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/pesto

Blenderiä  saa pitää lähes vaakatasossa, jotta se jaksaisi
Hienonna siemenet ensin monitoimikoneessa tai mixerissä. Leikkaa valkosipuli ja basilika niin pieneksi kuin jaksat ja lisää ne blenderiin öljytilkan kera. Surisuta jonkun aikaa että alkavat olla tasaista sössöä. Lisää juusto ja suola ja toinen loraus öljyä ja surisuta taas tasaiseksi. Lisää tämän jälkeen öljyä kunnes koostumus on haluttu. Lisää sitruunatilkka jos haluat, että seos pysyy viheämpänä, muuten pesto muuttuu ruskeahkoksi aiiiika nopeasti. Älä kuitenkaan vatvo koneessa liian pitkään, tai pestosta tulee kitkerää.

Laita puhtaaseen purkkiin ja jääkaappiin. Jääkaapissa pesto ei säily kovinkaan kauan, eli jos teet paljon pestoa, niin pakasta se. Silloin rakenne toki muuttuu hieman, mutta itseäni ei haittaa. Laitan suhteellisen tanakan tahnan pakastepusseihin, puristan ilmat pussista, teen solmun ihan pussin päähän ja tasoitan sitten klimpin levyksi. Vie todella vähän tilaa pakkasesta ja levystä saa sitten murrettua sopivia palasia ja sekoitettua öljytilkassa sopivaan koostumukseen (salaattikastikkeeksi, pastan mausteeksi...).

Tadaa, alkaa näyttämään pestolta!
Tee myös kokeiluja muilla yrteillä ja sekoituksilla. Persiljapesto on kovin suosittua, mutta mikään ei estä kokeilemasta nokkosta, oreganoa, rosmariinia... Paljoakaan ei häviä kokeilemalla, ne yrtit pakastuu ja kuihtuu syyspakkaseen jos et keksi niille jotain!

Suosittelen muuten käyttämään oikeaa monitoimikonetta. Itse en sellaista omista, joten käytän blenderiä/mixeriä. Se onnistuu myös, mutta on vaativampaa. Siinä on vaikea saada basilikanlehdet alas teriin, konetta saa heilutella ja kiikutella kaikkia sääntöjä uhmaten. Ja siihen saa kaataa reilummin öljyä heti ensi kättelyssä, muuten ei tule kuin itkua. Pari kertaa tänä syksynä luulin jo rikkoneeni koko härvelin, kun siitä alkoi nousta oikein kunnolla sinistä savua! Terä vaan ei yksinkertaisesti jaksanut pyöriä paksussa tahnassa. Ups.

Jos haluat olla oikein gourmetti, niin et käytä konetta kuin vihoviimeiseen sekoittamiseen, vaan hienonnat basilikan käsin ihan tahnaksi saakka, raastat parmesanin käsin (on maukkaampaa), käytät tuoreita pinjansiemeniä ja parasta mahdollista öljyä. Mutta hei, oikeasti, kenellä on aikaa?

Paras tapa pakastaa mitä tahansa, pakastintilaa ei ole koskaan liikaa...




4 kommenttia:

  1. Nokkonen pistää sitten kuivattunakin, eikä nokkossämpylätaikinaa kannata vaivata paljain käsin. Vinkkinä muille, ettei kaikkien tarvii testata itse...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm. Jotenkin olen ruvennut uskomaan, että nokkosissa ja nokkosissa on eroja. Enkä siis tarkoita, että sekoittaisi nokkosta valkopeippiin. Mökillä nokkoset eivät pistä juurikaan isoinakaan, kitken pikkunokkoset paljain käsin. Kaupungissa on taas sellaisia nokkosia, että meinaa käsineenkin läpi pistää :/ Tai sitten on kasvuolosuhteista kiinni? Kuitenkin muutaman sekunnin ryöppäys auttaa asiaan, joten jos on sellaisia sikapikapistäviä, niin voi ryöpätä ennen kuivattamista :)

      Poista
  2. Sekin on tosiaan tullut testattua, ettei pestoon kannata laittaa pahan makuista öljyä. Jos kuitenkin päätyy laittamaan, niin tilanteen saa korjattua rucolapestosämylöillä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jos käy hassusti, niin maku "paranee" (laimenee?) kaikissa lämpimissä ruoissa :)

      Poista