11.1.2014

Kasvihuoneprojekti 2014 • Osa 2

Olipa kerran rakastettu kennokasvihuone, mutta ei ole enää. Sen pituinen se. Eikun, odotas! Tämä onkin Seija-myrskyn joulukuussa 2013 tuhonneen kasvihuoneen seuraajan syntymätarina.

Tiesin heti, että haluan kasvihuoneen peilaavan asuinrakennuksen tyyliä, onhan se kaunein rakennus, minkä tiedän. Isovanhempieni arkkitehtiystävän piirtämä. Eli eikun piirtämään. Onneksi lapsena käytin miljuuna tuntia unelmatalojen ja -tallien piirtämiseen, olin silmä tarkkana seurannut isäni toimia, kun hän hahmotteli taloaan (silloin 80-luvulla). Ja koko elämäni olen ollut pohjapiirrosaddikti, eli eiköhän yksi kasvihuone saada piirrettyä.

Avasin työkoneeni ja siinä taitto-ohjelman, jokapäiväisen leipäohjelmani. Sillä saan aika siedettävää mittapiirrosta aikaiseksi. Aloitin tekemällä pohjapiirroksia, joihin mallinsin käyttämäni laastpaljut. Minkä mallisen ja -kokoisen huoneen pitäisi olla, että voisin yhdistää ison ja pienen kasvihuoneen kaikki paljut sihen? Piirsin kymmeniä pohjia ja aina pohja paisui jättimäiseksi. Äh.

No, jospa mallintaisin ulkonäköä. Photoshop auki seuraavaksi. Yhden illan puurtamisen jälkeen olin saanut kasaan lupaavannäköisen hökkelin, toki mallinnettuna kuvitteellisilla ikkunoilla ja hyvinkin sinnepäin-mitoilla. Mutta oli kiva nähdä, miltä tuo voisi näyttää.
Kasvihuone leijuu ilman mittakaavaa ilmassa keskellä nurmikkoa, taustakuva on lähinnä tunnelman luomiseen.


Seuraavaksi aloin piirtämään julkisivua ja tutustuin harjakorkeuksiin. Suunnittelemani ensiversio olisi 3,5 metriä korkea. Hohooo! Uudestaan.

Ja kävipä meillä lykyistä lykyin! Bongasin tori.fi:stä lasien myynti-ilmoituksen. Sata 54x79 cm lasia euron kappaleelta. Ukko lähti heti hakemaan. Onnellisena hän palasi Espoon Lasilaaksosta (oikeasti), mukanaan lähes 160 lasia, jotka oli saanut 50 eurolla. Lasit ovat 3 mm paksuja, hiottuja ja erinomaisessa kunnossa olevia. Ne oli hankittu diojen säilytystä varten, reunoilla eristenauhat, että eivät varmasti ole hanganneet toisiaan vastaan. Wohoo! Sillä lasimäärällä saadaan lasikattokin! (sittenpä nähdään oliko se hyvä idea vai ei). Joo, pitäisi olla 4mm lasia, mutta nyt ei katsota lahjahevosta mihinkään ruumiinaukkoon.

Nyt on siis lasit plakkarissa, niiden mukaan on hyvä suunnitella kasvarin kokoa, ennen tätä olivat suunnitelmat kovin teoreettiset. Muutaman päivän uurastuksen jälkeen olen päässyt pariin mittapiirrosvaihtoehtoon, jossa harjakorkeus olisi sellaisella korkeudella, että sinne ylettäisi (vähintään keittiöjakkaralla) ja saisin kaikki nykyiset laastpaljut mahtumaan. Kiitos pitkästä joululomasta!

Onneksemme ukon hyvä ystävä on puutekniikan diploomi-insinörtti (tai jotain, hän varmasti korjaa minut pian) ja intohimoinen perinnerakentaja. Pekka kävi antamassa muutaman tunnin konsultaation ja kävimme läpi kaikenmaailman eri sahauskulmat, listavaihtoehdot, sokkelin rakenteet sun muut. Oma ukko ei todellakaan ole kasvattanut peukkuaan keskelle kämmentä, mutta ammattiapua oli kiva saada. Eikä kuulemma "taiteellinen näkemykseni" ole ollenkaan mahdoton.

Seuraavaksi pitänee ruveta laskemaan, onko tällaisilla mattikukkaroisilla loppupeleissä ihan oikeasti varaa tämän kokoiseen projektiin. Ja antaako Loviisan kaupunki meille luvan?

12 kommenttia:

  1. Hienolle vaituttaa tämä kasvihuone idea. Toivottavasti se toteutuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavaa postausta jo raapustelen, sillä kovasti nyt näyttää siltä, että projektin vaan olisi toteuduttava :D

      Poista
  2. Tää ois kyllä kiva nähdä ihan livenä ensikesänä :) Tsemppiä rakentamiseen!

    ps.raksa-apua sapuskaa vastaan voin tarjota, jos tulee tarvetta.
    T:Ukon veli :)

    VastaaPoista
  3. Kylläpä kuulostaa upealta! T. Vallaton

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuo varmasti muuttuu ja elää suunnitelmien kohdatessa realiteettien, mutta fiiliksen on pysyttävä.

      Poista
  4. Kauniisti sovitettu ympäristöön tuo suunnitelma, sinähän olet oikea maisema-arkkitehti :) Onnea laseista, mahtava bongaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Liina :D Aikoinaan kun ammattia mietin olivat arkkitehti, maisema-arkkitehti ja sisustussuunnittelija pitkään sijalistoilla (kaksi ensimmäistä olisivat vaatineet laskutaitoa ja viimeisin on sen verran suhdanneherkkä ammatti, että valitsin kyllä oikein). Onneksi niitä tarpeita pääsee tällä tavalla tyydyttämään ;)

      Poista
  5. Vau minkälainen suunnitelma, toivottavasti onnistut!!!!! Odotan innolla lisäpostauksia

    VastaaPoista
  6. Noi hiotut lasit on aivan luksusta, hiottu reuna myös parantaa lasien kestoa kun siellä ei ole särönalkuja reunat täynnä. Ja säästää kämmeniä, pienemmisäskin urakoissa on nahka auki aina toisinaan.

    Viralliset tittelit on muuten sitte Diplomipoppamies, Valantehnyt Lääninkätevikkö ja Kyökkipsykologian Dosentti, ettäs tiedät ensi kerralla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitämme Kyökkipsykologian Dosenttia taudinkuvamme tarkentamisesta ja toivomme tukea tähän alati syvenevään oireyhtymäämme jatkossakin ;)

      Poista