12.7.2014

NIKSIPIRKKA • Rustiikki ja helppo hernepaputuki

Kasvavatko herneesi ja papusi ihan sikinsokin? Oletko kyllästynyt muovisiin ristikkohässäköihin jotka kaatuvat tuulessa? No minä ainakin olen. Päätin tehdä kunnon tuet.

Entä onko mökkitontillasi pajukkoa tai pihlajikkoa tai mitään muuta -ikkoa? Ai ei? Mökkisi ei taida sijaita Suomessa. Meille muille kuolevaisille tässä on oiva tilaisuus hyötykäyttää se saakelin hyttysansa, joka kasvaa joka hiivatin pellonreunassa. Tästä on korinpunnta kaukana. Eli oksasakset käteen ja rämpimään. Mutta muista, että muiden mailta ei saa hakea elävää puuta tai mörökölli sinut vieköön.

Tässä puisevat ojeet. Kerää neljä pitkää ja tukevaa keppiä, mahdollisimman suoraa. Semmoiset miehen sormen paksuiset ovat tosi hyvät, mutta niitä ei joka lepikossa kasva. Ota sen pituiset, mitä haluat tuen korkeudeksi ja jätä keppiin sen lisäksi vielä 40-50 cm. Nämä ovat siis tuen päädyt. Ne pitää saada työnnettyä kunnolla maahan ja yläpäähän on hyvä jättää vähän trimmausvaraa.

Välikeppiä ja punoskeppiä sikinsokin. Ja aamukaffet.
Sitten välikepit, siis pystyvälit. Ne on hyvä olla 20-25 cm välein, itse otin kolme pystykeppiä. Ne saisivat yltää viitisen senttiä pintamaahan ja tuen ylälaitaan. Ota vaan kunnolla pitkiä keppejä ja leikkaa sit rakentaessa.

Lopuksi punoskepit. Ota nättejä ohuita ja sekaan muutamia vähän tukevampia keppejä tukevuuden parantamiseksi, pituuden saisi olla tuen toivotun leveyden verran plus 10 cm.  Näitä voit punoa toivomasi tiheyteen. Itse laitoin väliksi silmämääräisesti 10-15 cm, punoskeppejä kului 6-7 (ei ole minusta niin tarkkaa). Ihan hirmu leveää tukea en tekisi, omani ovat noin 80 cm. Jos teet kamalan leveitä tukia, lisää "päätykeppejä" keskellekin.

Leikkaa oksat kepeistä (tai varsista, rungoista, miten sen nyt haluaa sanoa) siellä, mistä ne keräsitkin, ettei turhaan tarvitse sotkea paikkoja kuivuvilla lehdillä ja pikkuoksilla. Jos jää oksantykää keppeihin, niin se on vaan hyvä juttu, ne antavat vähän tukea kokonaisuudelle. Älä hosu keruuvaiheessa, tämä on aikaavievin osuus projektista, mutta ottaa aivoon, jos joutuu rämpimään takaisin ojaan koska joku keppi on liian venkura tai lyhyt. Ota siis mieluusti muutama keppi liikaa.

Mitä tiukemmin solmit oksat, sen parempi. Pienet oksanhangat auttavat hankalia oksia pysymään paikoillaan.
Ota kaksi päätykeppiä, purista alapäät yhteen käellä ja työnnä maahan haluttuun paikkaan. Työnnä mahdollisimman syvälle. Sitten solmi ne tiukasti yhteen narulla. Joku nätti naru on tietty nätimpi, mutta rumakin toimii. Kunhan se kestää. Itselläni oli kaapissa nättiä pellavanarua! Kerrankin jotain silleen nättiä. Solmi kepit yhteen myös yläpäästä. Tee sama toimenpide tuen toisessa päädyssä.

Vasta tässä vaiheessa pystyy päästämään höskästä irti...
Ota välikepit ja työnnä ne riviin pystyyn kevyesti maahan. Ei haittaa, vaikka kaatuilisivat. Ota sitten punoskeppi. Työnnä paksu pää päätykeppien väliin ja pujottele välikeppien välistä. Lopuksi latvapään työnnät toisen päädyn keppien väliin. Seuraavan punoskepin laitat paksu pää toiseen suuntaan. Kahden punoskepin jälkeen koko höskä alkaa pysymään kasassa, jos kepit ovat yhtään suorat.

Solmi päätykeppejä tarpeen mukaan yhteen sopivista väleistä, että ne puristavat punoskeppejä silleen mukavasti.

Mitä tasaisemmin siistit päät, sen hienompi lopputulos.
Lopuksi siisti keppien reunat ja narunpäät oksasaksilla. Nämä tuet eivät ole helposti siirrettävissä, mutta eivät ne kyllä paljoa yli yhtä kasvukautta näeään. Paitsi jos lähtevät versoamaan - se riski on aina olemassa!

Hups!

Aikaa nähin kuluu varmaan tunti keppien etsintään ja siistimiseen jos ei tarvitse mennä kauas metsään ja kokoamiseen puolisen tuntia ekalla kerralla, kun ihmettelet miten ihmeessä palat kuuluikaan yhdistellä. Tokalla kerralla tuo kasautuu kymmenessä minuutissa. Ei paha, muutaman narunpätkän hinnalla koko kasvukauden tuet, ja varmasti nopeammin kuin puutarhaliikkeitä kiertäessä.

Tässä neljä tukea vierekkäin. Työnsin punospuiden päitä naapurin päätytykien väliin, että sain tasaisemman "aidan".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti