20.10.2013

Project bonchi – osa 2

Bonchit lähtivät kasvuun, jee! Lamppuviritelmä on valitettavasti hieman kesken – kähvelsin toimiston kirkasvalolampun ja toivon, ettei kukaan huomaa hetkeen. Mutta ruukutus on tehty ja muotoonleikkaus myös.

Jätin siis bonchit kuukaudeksi ekassa postauksessa näkyviin muovisiin "esikasvatusruukkuihin", että selviää lähteekö kasvamaan vai ei. Nyt kun lehtiä alkoi näkyä niin oli aika laittaa "oikeisiin ruukkuihin" ja valita maa-aines.

Netistä löysin vinkin, että ainetta nimeltä Akadama (eli jotain poltettua savimursketta) on hyvä käyttää, sillä se on ravinteikasta ja pidättää kosteutta, mikä pienessä purkissa on aika hyvä asia. Ja netti ystävällisesti kertoi lisävinkkinä, että Akadama on hiiwatin kallista, mutta että jotkut kissanhiekat ovat kutakuinkin samaa tavaraa. Siis aikuiset ihmiset ovat testanneet kissanhiekkojen rakeen pysymistä kosyttamalla, pakastamalla ja vaikka millä. Ja raportoivat asiasta internettiin, hahaa! Eli Rainbown kevytkissanhiekkaa hakemaan vaan. Enpä olekaan ennen tullut töihin kissanhiekkapussi kädessä. Töissä ovat onneksi tottuneita siihen, etteivät mun puuhat ole normaaleja.




Laitoin sentin verran pölisevää ja kamalan hajustettua kissanhiekkaa ruukun pohjalle. Sitten sekoitin vähän näppituntumalla kasvarin pari vuotta käytössä ollutta multaa kissanhiekkaan. Reilusti kuitenkin, ehkä jopa puolet ja puolet. Saas nähdä kuin käy.


Puiset ruukut löysin Robin Hoodin alennusmyynnistä. Ei ehkä idealiset asitiat kun ei ole reikää pohjassa ja vain heppoinen muovi suojaamassa puuta (eikä se edes yllä ylös reunaan asti), mutta ovat minun makuun muodoltaan ja kooltaan. Näin ulkomuistista sanoisin, että ovat ehkä 25-30 cm pitkät.

Lopulta koitin leikata puita vähän muotoon. Vaikea homma näin ensikertalaiselle ennustaa, miten tuollainen tulee kasvamaan. Tuijottelin puita monta päivää ja koitin tutustua niiden muotoihin. Seurauksena se, että leikkelin vähän silloin ja vähän tällöin. Kun joku oksa heräsi kasvamaan leikkasin pitkiä lehtihaituloita pois ja muotoilin jäljellejääneitä oksia. Oksa silloin, toinen tällöin.


Päätin jopa koittaa taivutella yhtä oksaa, saas nähdä, mikä on lopputulema. Tuo kasvoi aivan liian pystyyn, avarampnana puun latvus olisi nätimpi. Tyyli ei ehkä ole täydellisin – käytin hiuslenkkiä ja jotain metallilenkkiä, jonka työpöydän laatikosta löysin. Pidetäänpä tuossa asennossa joitain viikkoja ja katsotaan, mitä tapahtuu. Seuraavaksi mullan katteeksi on hankittava jotain sammalta ja koristeeksi kiviä. Kasvarista kauhotun mullan kanssa on nimittäin tullut aimo annos tomaatinsiemeniä. Ja mua itkettää kitkeä niitä ihania pikku tomaatintaimia roskiin, nyyh.

4 kommenttia:

  1. Minäkin eksyin kerran yhteen blogiin lueskelemaan bonsain kasvattamisista ja olihan tuo melkoisen mielenkiintoisen näköistä hommaa. Kisunhiekkaa sielläkin se kaveri käytti istutuksissaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän epäilin onko minusta (rutiineja inhoavana) tuohon, mutta kyllä tuo näyttäisi sujuvan. Kunhan nyt vaan muistaa kastella *kopkop*

      Poista
  2. No jo! Ovatkos nämä niitä chilejä? Hienolta näyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ovat Lemon Droppeja. Hauska kokeilu, saas ähdä kauanko pidän hengissä ;)

      Poista