1.10.2013

Puskantakaa goes meatless(ish)

Oman maan mans... eiku tomaatti on
takuuvarma herkku ihan sellaisenaan.
Havahduin eilen lokakuun julkkishaasteeseen jota on kivalla tavalla avattu kaikkien asiaksi. Kyseessä on siis tietenkin docventuresin lihaton lokakuu. Tuntuu jotenkin järjellisemmältä, kuin viiksien kasvattaminen.

Itse olen aina rakastanut lihaa, sillä minut on kasvatettu jumalaisen hyvälla riistalla. Viime vuosina tehotuotetun lihan otettua yliotteen lihaosastolla olen kuitenkin alkanut kyseenalaistamaan lihanyöntiäni. Tehotuotettujen eläinten hyvinvointi on erittäin kyseenalainen asia, sen lisäksi koko maailman ruokkisi viljalla, joka syötetään nyt eläimille rehuna. Näiden lisäksi suuri aspekti pohdintaani on ekologisuus – lihan (etenkin naudanlihan) tuotanto on syypää todella suureen osuuteen huonekaasupäästöihin. Terveyttä unohtamatta. Nykyään syödään moninkertaisesti enemmän lihaa, kuin mitä meille on terveellistä. Vielä 50-luvulla varoitettiin liian lihan syömisestä terveydellisistä syistä. Aika monta syytä pohtia omaa lihansyöntiään. Vaikka hyväähän se on, sitä en todellakaan mene kiistämään.

Totesin, että vaikka en ehkä pysty karsimaan kaiken lihan ruokavaliostani, etenkään näin metsästyskautena, niin aion syventyä kasvis- ja kalaruokien maailmaan ja opetella niitä enemmän. Joten puskantakaa poikkeaa puutarhoinnista tavallista enemmän tässä kuussa ja sukeltaa kasvisten, kalan ja hedelmien luvattuun maailmaan. Päätin jopa että aion kokeilla leipomistakin, hui. Perhe olkoon makutuomareina.

Ottaisin mielelläni vastaan parhaan kasvisruokareseptisi!

Innostuin sen verran mahdollisia ruokia kartoittaessani, että piti iltamyöhään pyöräyttää parit perinteiset teeleivät. Näihin ei tarvitse taitoa eikä tuuria. Kolme ekaa haukkua ovat takuuvarmaa nautintoa, loppu tarttuu aina klimppinä kurkkuun vaikka keijulla voitelisi. Glyöh. Tämä ei siis ole "oikeaa leipomista".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti