24.6.2014

RESEPTI • Vännä helpot herkkutortut


 Puskantakaa-reseptit pyrkivät olemaan ilmastoystävällisiä, mutta helppoja ja maukkaita, 
keskittyen oman sadon hyödyntämiseen. Reseptit ovat useimmiten omia sovelluksia 
jostain löydetyistä resepteistä ja pyrin kertomaan lähteen, mikäli se on edelleen muistissa. 

Katsoin toissapäivänä televisio-ohjelmaa, jossa joku ohimennen sanoi "but I made tarts". Piti googlettaa, että mitä ne nyt sitten tarkalleen ovat. Jaa, erilaisia piirakoita, näemmä. Ohjelmassa vilahti miniversioita, ja sillä istumalla keksin, että viisveen pomimat raparperinvarret sopisivat sellaisiin täydellisesti. "Tartin" voi täyttää vaikka millä, eli täysin poropeukaloleipurina sovelsin tietty ihan oman täytteen (ja jännitin jälleen kerran, tuleeko syötävää vai nielläänkö taas irvistellen).

Piiraista tulikin kannelliset versiot, eli pikkuisia torttuja! Ihana vahinko. Eikä tarvinnut antaa isän koiralle salaa, vaan tästä tuli sellainen herkku, että oksat pois! 

Tämä ei kyllä voineen, juustoineen ja uunin lämmittämisineen mikään ilmastoherkku ole, mutta lähiruokaversiona tämän voisi toteuttaa oikein hyvin. Enkä todellakaan suosittele laihduttajille...

Taikina:
125 g huoneenlämpöistä voita
100g maustamatonta tuorejuustoa
2,5 dl vehnäjauhoja

Kuorrutus:
1,25 dl sokeria
1 rkl vehnäjauhoja
1 muna (lumu)
60g sulatettua voita
2 tl vaniljasokeria

Täyte:
Raparperihilloketta

Taikina: sekoita huoneenlämpöinen voi ja tuorejuusto mahdollisimman tasaiseksi tahnaksi. Lisää jauhot ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa 12 muffinssin vuoan kolot reunoihin asti taikinalla. Aseta jääkaappiin odottamaan. Vuokien vuoraaminen vaatii vähän näpertelyä, mutta muutoin on kyllä maailman helpoin taikina.

Kuorrutus: Sekoita jauhot, vaniljasokeri ja sokeri keskenään. Lisää muna ja vatkaa kuohkeaksi (käytä sähkövispilää, kestää parisen minuuttia sillä). Lisää lopuksi vielä sulatettu ja jäähtynyt voi. Helppo nakki.

Keitä raparperihilloketta (tämä on ehkä paras tehdä ensin, että se kerkeää jäähtymään). Ota siis raparperinpalasia ja paaaaljon sokeria kattilaan (eli maun mukaan, sokeia voi hyvin lisätä loppuvaiheessa, jos maku on liian ärtsy). Lirauta tilkka vettä kattlan pohjalle (ettei kattila kärähdä ennenkuin raparperi alkaa mehustumaan) ja laita kattila hellalle. Sekoita koko ajan ja keitä kunnes raparperi kiehuu vähän rikki. Tarkista sokerin määrä maistamalla ja anna hillokkeen viiletä. Tanakampaa hlloa saat, jos käytät tavallisen sokerin sijasta hillosokeria. Pari keskikokoista vartta raparperia riittää, mutta keitä ihmeessä liikaa, raparperihilloke on niin hyvää muutenkin. Vaikka viilillä, puurossa tai vaikka paahtoleivällä. 

Laita taikinalla vuorattuihin muffinssikoloihin hilloketta kolmasosa - puolet tilavuudesta ja kuorrutus-sörsseliä yhtä paljon. Jätä tyhjää puolen sentin tai sentin verran, että kuorrutuksella on vähän tilaa kohota.

Paista uunissa 150-175 asteessa puolisen tuntia tai kunnes kuorrute on kullanruskeaa. 

Anna viiletä sen verran, ettet polta suuta!




Tästä tuli niin hyvä (ja eritoten helppo) kokonaisuus, että pitänee kokeilla erilaisilla täytteillä pitkin kesää. Tokkopa kaikkia täytteitä tarvitsee keittää hillokkeeksi, etenkään marjat. Viisvee toivoi jo vadelmatäytteisiä, itse haaveilen omena-kaneli-calvados -versiosta. Ja voisi kokeilla mustikkaa. Ja karviaisia. Ja pallo vaniljajäätelöä kylkeen. Ja luulen, etten tänä kesänä pääse laihtumaan.

Tykkää Puskantakaa-Facebooksivuista, niin saat ilmoituksen uusista blogipostauksista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti