21.2.2015

Puutarhaihmisten talviretki

On pakko hehkuttaa, että onpa mukava kuulua puutarhayhdistykseen! Kevät hypähti jälleen lähemmäs, kun Tarhurit pihalla ry kokoontui retkeilemään Helsinkiin. Heti tuli kotoisa olo, hörhöt selvästi ovat heräilemässä talvihorroksesta.

Käytiin moikkaamassa toista yhdistystä, eli hyötykasviyhdistystä ja saatiin kuulla paljon mielenkiintoista heidän toiminnastaan ja tiloistaan Arabianrannan Annalassa. Alkuperäinen omistaja oli kuulemma norena rakastanut kovasti Annaa, joka oli kuitenkin kuollut. Avioiduttuaan toisen naisen kanssa, kysyi tämä "herrasmies", että sopiiko, että hän kutsuu vaimoaan Annaksi (vaikka nimensä oli Charlotta, muistaakseni). Ja tämä nainen vielä suostui! Ja sitten tilan nimeksikin tuli Anneberga. Huhhuh!

No, he olivat kovia puutarhaharrastajia, ja perinne jatkui onneksi paikan päällä. Nykyään alue onkin kaavoitettu puutarhaharrastuskäyttöön, mikä on aikas hyvä asia!

Siemenpusseja yllin kyllin jokaisen makuun.

Hyötykasviyhdistyksen siemenmyynti oli tietenkin auki, joten mukaan tarttui maailman parasta naurista, eli enon kannan kaskinaurista, pensaspapuja, uutuuslajike paprikaa, joka on amppeliin sopivaa ja vielä erikoisuutena lakritsajuuri (josta en kyllä tiedä onnistunko kasvatuksessa).

Päästiin myös kurkistamaan Annalan orangeriaan, missä mittava pelargonikokoelma talvehtii, ja se oli kyllä käynnin arvoinen! Ennen en ole sinne mahtunut, sillä en ole käynyt Annalassa juuri muutoin, kuin keväisten taimimarkkinoiden aikaan. Silloin pelakkahuone on niin täpösen täynnä kaikenmallista tätiä, ettei sekaan todellakaan uskalla tunkea. Tila on vanha ja tunnelmallinen, kuin parhaimmasta sisustuskirjaista repäisty. Ja orangerian kyljessä on ihan oma ruukutushuonekin, mitä luksusta!
Tuoksupelargoni täyttää orangerian ilman sekä
tuoksullaan että ihan fyysisestikin.
"Huomenna tulee joku siivoamaan". Siivoamaan MITÄ?
Mitkä pelakkatikkaat! Oh! Ah!
Hienot roikkuvat hyllyt ikkunaseinustalla.
Vastustamatonta tunnelmaa
Hehee, löysin sentään jonkun vähän heikommassa hapessa olevan pelakuun!
Orangeriasta kavuttiin jäistä mäkeä takaisin ylös yhdistysen talolle, missä pakkauduttiin autoihin...  
...ja siirryttiin tänne.

Parinkymmenen hengen porukkamme sulloutui autoihin ja siirryimme Viikin Gardeniaan. Se on aina mukava paikka, esillä on paljon tutttuja ruoka-aineita, kuten avokado, kaneli ja passionhedelmä. Itse herkuttelin orkideoiden parissa, on ihana nähdä orkidean kasvavan oikeasti puunkarahkassa, vaikka ihan tavallisen perhoskämmekänkin.

Paikan päällä nautittiin pöperöä (Gardeniassa on suosittu lounasravintola) ja pyörähdettiin pihassa, missä toki ei helmikuun lopussa näkynyt juuri mitään. Pionien piippoja pilkisti kyllä penkeistä, mitenköhän parkojen käy jos vielä tuleekin paukkupakkaset... Japanilaisen kivipuutarhan sentään näkee, kun lunta ei ole nimeksikään.

Kätevien kansioiden avulla oli helppo tutkiskella kokoelmaa
Katkotut jättiläisbambujen kannot näyttävät rannalle
kiivenneiltä merieliöiltä!

Bambuja kattoon asti!

Burmaneväpalmussa oli hienoimmat lehdet
Nämä ilmajuuret yrittävät laatoista läpi

Aivan ihana orkideanurkkaus!!!
Kukkiva phalaenopsis ja taustalla
huikean kaunis variegatalehtinen vanilja!
Kultaköynnöksen lehti on lähes sateenvarjon kokoinen
Siinäpä ihmetellään kiviä kuopassa. Pitää ehkä nähdä uudestaan keväämmällä...

Lopuksi siirryttiin vielä töölönlahden kupeeseen, Helsingin talvipuutarhaan. Paljon kauniimpaa rakennusta ei Helsingistä löydä. Meille osui aivan suunnattoman hyvä opas, joka kertoi meille eläväisesti ja mielenkiintoisesti puutarhatoiminnan historiasta Helsingissä, ihan 1800-luvun keskivaiheilta alkaen. Oli kyllä kiinnostavaa! Lopuksi hän esitteli suuren seinän, jossa kukintaansa oli aloittamassa lumikuningattareksi ristitty orkidea. Tarinan mukaan kasvi oli Kalliossa asuvan perheenemännän omaisuutta ennen sotia. Kun pommit alkoivat pudota Helsinkiin, oli perhe syksyllä lähtenyt evakkoon. Emäntä oli hätätpäissään työntänyt rakkaan orkideansa suojaan kakluunin perälle. Perheen palatessa kotiinsa keväällä löytyi talo ehjänä ja avatessaan kakluunin, tervehti lumikuningatar perhettään kotiin täydessä kukassa! Orkiea lahjoitettiin sittemmin talvipuutarhaan ja siellä se kasvaa niin hyvin, että sen kukinta keväisin peittää koko kaktussalin päätyseinän.

Lumikuningatar vasta nyt aloittelee kukintaansa, joten muutaman viikon päästä kannattaa mennä kurkkaamaan. Ensi viikolla alkavatkin Suomen orkideayhdistyksen lumikunigatarpäivät (26.1.–2.3.2015), ja yhdistys esittelee silloin paikan päällä orkideoita ja neuvoo orkideoiden kasvatuksessa. Suosittelen!

Oli erinomaisen mukava turista kylvö-, talvehtimis- ja tulevaisuusasioita harrastajien kanssa. Kuka aikoo mennä pelakuupäiville Saaren kartanolle, kenellä on eniten pelargoneja ja kuka kaivaa kesällä lammikon pihaan. Kiitos järjestäjille ja kanssahörhöilijöille!


Helsingin talvipuutarha, paljon kauniimpaa en osaa kuvitella, vaikka sää ei ollut minkään morsian.

Kasvihuoneen pääty, nam!
Heti piti piipahtaa kaktushuoneeseen, jossa on talvellakin 10 astetta lämmintä.

Herkullinen paphiopedilum

Lumikuningatar aloittelee kukintaansa


Nelikymmenvuotiset aaloet aloittavat pian kukintansa, joka kuulemma voi olla lasihuonettakin korkeampi.
Ja kasvi kukkii yhden ainoan kerran eläessään! Huhhuh.
Ihana oppaamme kertomassa kaskujaan.

Pieni ja hieman nuhjuisen näköinen ruusukepaunikko tuoksuu huumaavalta!
Palmusalin takaseinällä oli alunperin vesiputous, josta vesi valui
allaolevaan lammikkoon. Sitä virtasi puro halki salin ja ulos pihalle, mistä se
lopuksi laski töölönlahteen. Tämä tajuttiin aika pian epäkäytännölliseksi.
No shit! 

Lammikossa on karppeja ja kultakaloja

Tästä valui puro, nyt siinä on sesonki-istutusta. Keväällä tietenkin esikkoja!
Ikivanha kamelia kukkii. Vuonna 2010 alkaneesta remontista selvisi toinen kahdesta jättipuusta,
vaikka talo oli kylmillään vuosia kestäneen remontin ajan.

Talvipuutarhan jättimäiset ja tuuheat kliiviat ihastuttavat minua aina, mutta niiden oranssien
kukkien sävy ei koskaan tallennu oikeanlaisena.

Näkymä eteisestä palmusaliin. Heihei, tulen pian uudestaan
ja otan ensi kerralla eväät!

-----------------------------------------------
Tykkää Puskantakaa-Facebooksivuista, niin saat ilmoituksen uusista blogipostauksista!

10 kommenttia:

  1. Ihanat paikat! Oi jospa oisin saanut olla mukana :D. Terveisin Paula Puutarhatoimittaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä me sinua etsittiin pelakuiden joukosta, jos ehkä olisit ollut siellä nyppimässä ;)

      Poista
  2. Kylläpä olisin tykännyt olla mukana! Annalassa ja Helsingin talvipuutarhassa on toiveissa päästä käymään! Reilut neljäsataa kilometriä matkaa, mutta jospa joskus retken sinne tekisin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaan reissuun voit yhdistää vaikka kuinka monta muutakin kohdetta. Kunhan Kaisaniemen pihat ovat uusittu, on sekin varmasti aikamoinen vetonaula.

      Poista
  3. Annalassa olis mukava käydä. Jospa sitä vielä joskus etelänreissulla..........

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annalassa on kiva puutarha ja etenkin kevään taimimarkkinat on suosittu tapahtuma.

      Poista
  4. Olipa kiva retki. Oi, jospa oisin saanut olla mukana...

    VastaaPoista
  5. Uu mitä kuvia! Taatusti mieluisa retki tuonne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Toivon mukaan tänä viikonloppuna on ollut vieläkin kauniimpaa talvikuningatarpäivillä!

      Poista