Joopa, orkideat ovat tainneet tulla jäädäkseen.
Päätin 30-vuotisen akvaarioharrastuksen. Vuositolkulla harrastus on kiikkunut lopun partaalla, mutta en ole pystynyt vielä luopumaan. Kun lopulta päästin irti, oli helpotus valtava. Ei enää kituvia eläimiä, leväistä kasvustoa ja takaraivossa nalkuttavaa huonoa omatuntoa.
Pari päivää kerkesin katsoa tyhjää akvaariota ja todeta, ettei käytetystä akvaariosta saa rahaakaan (ja tuohan on ollut kallis kapistus), ennenkuin keksin laittaa sinne ensimmäiset orkideat. Tadaa!
Parit kituvat kosteutta toivovat orkideat pääsivät sinne kosteampaan ilmaan. Sitten keksin, että tuosta pitää tehdä kaunis kokonaisuus. Vielä se ei sitä ole, ja muuton vuoksi ei varmaan ihan heti olekaan, mutta ei väliä! Minulle projektin valmistuminen tarkoittaa kyllästymistä ja kiinnostuksen loppumista.
 |
| Tämänhetkinen tilanne. Toimii, mutta ei vielä sisustettu. Kissa lämittää massuaan valaisimen päällä. |
Lasikossa on selvästi omat perussääntönsä. Kyseessä kun on suhteellisen suljettu kierto, niin pitää huolehtia tasapainosta. Kovasti olen kaivellut interettiä tiedon perässä, enkä ole lytänyt mitään superkattavaa lasikko-opasta, joten kokeilun kautta menin.
Tähän mennessä olen huomannut, että pakolliset välineet ovat kunnon valaisin, kosteusmittari ja tuuletin.
Ensinnäkin lasikossa pitää olla kosteutta, muttei liikaa. Siis kosteusprosentti saa olla vaikka 99 (jos se on, mitä kasvit haluavat), mutta ilma ei saa seistä. Eli pieni tuuletus on ehdoton. Muttei liikaakaan ilmankiertoa, tai kasvit eivät tykkää siitäkään. Tuli huomattua, kun orkideoiden lehdet alkoivat ruskettua. Olen virittänyt kolme isoa tietokonetuuletinta lasikon reunalle, ja kun ne puhalsivat tauootta ottivat kasvit kunnolla nokkiinsa. Laitoin sen sitten ajastimeen, joka kytkee tuulettimet päälle vartiksi joka tunti, silloin kun valotkin ovat päällä. Johan tasoittui. Pienemmät ja liikuteltavat tuulettimet pitää vielä rakentaa.
Ja sitten valoa. Riittävästi, muttei liikaa. Laitoin valoksi ledpanelin, jonka alunperin olin hankkinut taimivaloksi, mutta joka sittemmin joutui akvaariovaloksi. Se on niin nätti, että se saa jäädä siihen.
Se, mikä on minnekin sopiva määrä kosteutta, ilmanvaihtoa ja valoa taitaa olla lasikkokohtaista. Akvaariolle on olemassa valotehosuosituksia per litra vettä jne, mutta en ole löytänyt lasikoille vastaavia.
 |
Todella hieno kosteus- ja lämpömittari, eikä maksanut paljoakaan. Ihan pakollinen apuväline.
Nuo rumat johdot ja sokeripala kuuluvat keskeneräiseen tuuletinviritelmään. |
Pohjalle päätin laittaa lecasoraa, jonka joukkoon kaadan reippaasti vettä sitä mukaan, mitä haihtuu. Lecasora rikkoo veden pinnan ja vesi haihtuu paremmin. Lisäksi lecasora ei ole maatuvaa, joten vältytään kärpästoukilta sun muilta öttiäisiltä, jotka elävät orgaanisessa materiaalissa.
Taustalle haluan sademetsäisen sammalseinän. Etsin netistä tietoa sammalseinän rakentamisesta, ja parhaat ohjeet löysin ruotsalaisen tuotekehittelijän ja -nettikaupan sivuilta. Sieltä tilasin heidän Hygrolon-nimistä kangasta, jonka kapillaarivoiman pitäisi nostaa vettä korkealle ja pitää seinän (ja kasvit) kosteina. Lisäksi ostin muutaman heidän EpiWeb -materiaalista tehdyn "oksan". Katsotaan, viihtyvätkö orkideat siinä. Kyseisestä nettikaupasta hankin tuon näppärän mittarinkin, pieni ja huomaamaton kuin mikäkin ja lisäksi viime vuonna hankin sieltä mainitsemani erinomaisen led-valaisimen. Mutta en aio tässä mainostaa kyseistä kauppaa, sillä kummallakin kerralla, kun sieltä olen tilannut, on maksetut tuotteet lähetetty vasta useiden sähköpostitiedustelujen jälkeen.
Samaisen liikkeen ohjeen mukaan ajattelin rakentaa taustan polyuretaanista ja liimata hygrolonin sen päälle. Katsotaan sitten toimiikko, vai pitääkö virittää kastelujärjestemä seinäkkeen yläosaan. Ja haiseeko polyuretaani yhtä paljon, kuin sanotaan. Jeejee, projektia!
 |
| Ruotsin ihmelupaukset. |
Olen hankkinut altaaseen erilaisia pikkuisia huonekasveja, joista osa tietenkin tulee kasvamaan jättiläisiksi, nimiä noissa ketjuliikkeen miniruukuissa ei tietenkään ollut. Nyt on koevaihe meneillään, eli mitkä viihtyvät ja mitkä eivät.
Ficus pumila näyttäisi ainakin viihtyvän hiukan liiankin hyvin. Pikku-saintpaulia vääntää jo uutta kukkaa ja lihansyöjäkasvit tekevät uutta "kuppia".
Saa nähdä, milloin projekti taas nytkähtää eteenpäin tässä muuttopuuhien ja tulevan remppahässäkän lomassa, mutta tämänhetkinen tilanne ei ole ollenkaan hassumpi.
 |
Ainakin tiedän nyt, että jos en saa orkideoita jostain syystä menestymään, niin saintpauliat ainakin viihtyvät!
Tulossa kunnolla kukkia, toistamiseen. Jee! |
