10.11.2013

NIKSIPIRKKA • Raparperia betonisesti

Jokainen piha vaatii vesielementin. Meille ei mitään uima-allasta tai edes karppilammikkoa saa mahdutettua, joten lintukylpy on oiva vaihtoehto. Lisäksi raparperinlehdet ja betoni ovat kuin tehty toisilleen. Siinä sopiva aihe lintukylvyksi!

Raparperihan on tuttu, mutta betoni on aine, jota etenkin me naiset kavahdamme, se tuntuu kovin miehekkäältä ja vaivalloiselta aineelta, se on myrkyllistä, se on pakko osata hakea rautakaupan ulkohyllyistä eikä sitä saa edes askartelukaupoista. Eipä hätiä, tässä pikaopas betonitöihin!

Hanki laastipalju ja sekoitin. Nyt oletan, että sinulla on jonninmoinen porakone, jolla pyörittää sekoitinta, ihan heppoisimmasta ruuvinvääntimestä ei varmaan tuohon hommaan ole. Käsinkin (siis jollain kauhalla) voi hyvin sekoittaa, mutta jos teet yhtä satsia enempää niin muutaman euron satsaaminen helpottaa työtä huomattavasti ja pääset nauttimaan itse valusta eikä sekoittelusta.

Seuraavaksi hanki betoni. Se on se sekava kohta. Aloitetaan muistuttamalla, että hankit BETONIA, et sementtiä.

Itse betonin haussa pitää sukeltaa raakaupan ulkopihalle, miesten salaiseen maailmaan, äyh. Sinne saa pääsääntöisesti ajaa autolla, eli siitä vaan prum. Etsi pihalta betonisäkkihylly ja sen jälkeen myyjä - mikä useimmassa rautakaupassa onkin projektin vaikein kohta. Kerro hänelle mitä olet tekemässä ja kysy mikä pelkästään vedellä sekoitettava aine olisi paras. Älä arvo itse! Valitse mieluusti se hieman kalliimpi versio, sementtilaasti tai vastaava, johon vain lisätään vettä. Ettei tarvitse säätää hiekan kanssa. Kerro myös haluatko oikein sileän pinnan betonityöhösi vai rouhean elävän pinnan. Ja varmista myyjältä nämä asiat kymmeneen kertaan: tähän sit lisätään vain vettäkö? Tämäkö oli sitä sileää/karkeaa? Tämäkö sopii hyvin koriste-esineiden tekemiseen ja kestää pakkasta?
Terassin suojaksi säkki, sen päälle muotoilin hiekasta kumpareen. 
Sen päälle raparperinlehti ja  betonia lätsis. Kuva © Samu Saurama

Jos et jaksa nostaa säkkiä autoon niin pyydä apua. Myyjä antaa sinulle lapun, ota se ja auto ja aja kassan suuntaan maksamaan.

Sitten kotiin projektia kohti, jipii! Tässä kohti alkaa nurinkurinvaikein-ajattelu. Pitää aikaansaada kulho, joten pitää rakentaa kasa. Sen voi tehdä maasta tai hiekasta tai mistä haluaa. Sen voi muotoilla vähän raparperilehden muotojen mukaan, siis aaltomuotoja reunoille. Päälle läntätään sopivan kokoinen raparperinlehti lehtiruodit ylöspäin. Vähän kannattaa ohentaa paksuimpia ruoteja ja varren kantaosaa, ettei ne kohdat betonista jää liian ohuiksi.

Monessa ohjeessa suositellaan öljyämään lehti ennen betonointia, mutta itse en ole huomannut irtoavaisuudessa eroja. Siis rapsutan käsin.

Betoni sekoitetaan muotin tekemisen jälkeen. Kaada sanko puolilleen betonijauhetta (älä hengitä sitä - se on myrkyllistä) ja lorauta vähän vettä sekaan. Sekoita surrur miehekkäällä porakone-sauvasekoittimella tai jollain kauhalla. Koostumus on sopiva, kun se on kuin suhteellisen tanakka kaurapuuro.

Kauho käsinekäsin betonia lehden päälle. Tee lehdestä muutaman sentin paksuisen - mitä suuremman lehden teet, sen paksumman. Omat lehteni ovat 50-60 cm ja viitisen senttiä paksu. Tee reunoista hiukan ohuemmat ja muotoile luonnolliset reunat. Tämän voi tehdä rauhassa, betoni ei kuivu käsiin. Kuitenkaan sitä ei kannata sekoittaa etukäteen.

Sitten malttia kehiin. Betonihan ei silleen kuivu, vaan siinä käy kemiallinen reaktio. Eli betoni ei saa kuivua ennenkuin reaktio on valmis, muuten se halkeaa. Mutta pakkasta ei saa olla, silloin ei tule mitään koko hommasta. Laita siis päälle muovisäkki ja muutama kivi painoiksi ympärille. Ilmatiivis ei kuitenkaan tarvitse olla. Ja koita antaa betonin kovettu muutaman päivän ennenkuin menet sörkkimään. Jos on oikein paksua betonia, niin se voi vaatia viikonkin.

Lopuksi rapsuta sormet rullala raparperinlehteä irti betonista. Tai anna luonnon hoitaa ne pois. Itse rapsutin pahimman käsin, annaoin lehtien kuivua  kesähelteessä ja juuriharjalla kuurasin kuivat lehdet irti pinnasta. Nämä olivat ensimmäiset betonityöni ja betonihammasta jäi kyllä kolottamaan tämän jälken!

Tässä kaksi vastamuotoiltua raparperilehden pohjaa.


Kovettunut ja kuiva betoni paljastui muovien alta viiden päivän jälkeen.

Kovin olin jännittynyt ensimmäistä nostaessani - kestääkö vai mureneeko käsiin. 
Ilme kertonee, että onnistui. Kuva © Samu Saurama

Betonistahan voit tehdä vaikka mitä. Jos teet esineen, jonka pitää kestää paljon kulutusta, kuten jokapäiväistä astumista, kannattaa se myös raudoittaa. Betoni muodostaa kemiallisen siteen raudan kanssa joka vahvistaa sen rakennetta. Itse en ole vielä raudoittanut mitään, pari talvea nämä kyhäelmäni ovat jo kestäneet, eikä vielä ole haljenneet edes ohuemmista renoista. Tosin olen tarkasti kääntänyt nuo nurin syksyllä, ettei vesi jää seisomaan niihin.

2 kommenttia:

  1. Lainasin juur kirjastosta opuksen tästä hommasta ja kolottaa niin täälläkin! Pakkasiahan ei vielä ole vaan lienee kuitenkin parasta jättää valut ensi kesään?! Sellasta penkkiä tekis mieli kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ne pakkaset ovat täällä hetkenä minä hyvänsä. Onnekkaita ovat ne, jotka omistavat viileän (plus-asteisen) työtilan. Penkki voisi olla pop, mutta sellaisen liikuttaminen tuntuu jännältä, pitäisi melkein tilata raktori pihaan ;)

      Poista