NIKSIPIRKKA • kukat joulusta jouluun

Kovasti haikailen aina joulun alla hyasinttien perään, ja tänä vuonna haksahdin muutamaan sipuliin, mutta jumankekka sen hajusintin tuoksua! Kun ensimmäinen kukka aukesi niisti koko perhe yhtä soittoa ja meikäläinenhän on ainut joka on virallisesti allerginen millekään. Kukat muuttivat appiukkolaan jouluksi...

Itselleni kuitenkin joulukukista joulukukin on hehkuvan punainen amaryllis, eli ritarinkukka, sellainen on aina pakko saada jouluksi. Viime keväänä minulle annettiin puoliväkisin myös maatiaisamaryllis, joka suureksi yllätyksekseni työnsi kukkavanaa jouluksi! Hätkähdin, että täysin huomioitta jättämäni kasvinrääpäle tajusi, että nyt on joulu ja minulla alkaa työaika! Päätin, että tämän vuoden jalostetut jouluamaryllikset saavat jäädä meille ja toivon mukaan tuovat iloa ensi joulunakin.

Tiesithän, että kutakuinkin kaikki joulukukat ovat perennoja? Toimelias ja osaava kukittaa kukkansa uudestaan seuraavaksi jouluksi, mutta pienellä vaivalla saat kukkaloistoa silloin, kun kasvi sitä itse tarjoaa. Alle keräsin yleisimmät joulukukat ja niiden selviytymismahdollisuuksista kokemuksia tai kuulopuheita:

Atsalea: tästä minulla ei ole kokemusta, mutta kuulemani mukaan sitä on erittäin vaikea saada pysymään hengissä joulun jälkeen (on samaa sukua alppiruusujen kanssa). Liittynee tekniikaan, miten kasvi saadaan kukkimaan jouluksi, joka taitaa viedä kasvista kaikki mehut.

Hajusintti: on sipulikasvi muiden ohessa. Hyödetyt (eli jouluksi pakkokukitetut) sipulit ovat väärässä vuosirytmissä, joten ulos istuttaessa et voi olettaa kukintaa heti seuraavana keväänä. Ulkona hajusintti tarvitsee reippaasti lannoitetta kerääkseen voimia uutta kukintaa varten. Hajusintin kukinta myös pienenee vuodesta toiseen, joten niitä kannattaa lisätä tasaisin väliajoin. Mutta mieti, miten makea ja tuoksuva (ulkona sen sietäisikin) kukkapelto sinulla olisi pelkistä hajusineistä, jos joka kevät lykkäisit koko naapurustin jouluhajusint maahan ja vaan odottaisit. Vau!

Joulutähti: tämä väli-amerikasta ja meksikosta kotoisin oleva, tyräkkikasveihin kuuluva ja suurehkoksi pensaaksi kasvava kasvi ei pärjää suomen ilmastossa. Sisäkasvina voit hyvin jatkaa joulutähden elämää jos sen ulkonäkö miellyttää. Vähän isompana ja kuivassa huoneilmassa se helposti muuttuu aika rupuisen näköiseksi. Tiesithän muuten, ettei joulutähden punaiset lehdet ole kukka, vaan ihan lehti-lehtiä, jotka ovat vailla lehtivihreää ja värittyneitä? Itse kukka on se mitätön pläntti siellä keskellä. Siksi joulutähti ei hevillä lakastu.

Jouluruusu: Helleborus on puutarhureiden himottu varjoisan alueen perenna. Se on kaupassa hintava, sillä jouluruusu vaatii useamman vuoden kasvuaijan ennenkuin se kukkii. Tämä ihastuttava ikivihreä aikaisen kevään kukkija on vaikea hoitaa sisällä kevääseen asti (vaatii vähintään viileän ja valoisan paikan), eli jos maa suinkin on sula joulun jälkeen, niin ulos vaan! Tämä vuosi onkin jouluruusujen vuosi, niitä on ollut paljon myynnissä ja maa on etelässä ja rannikkoseuduilla vielä sula, eli kukat ulos niinkuin olisi jo, niin saat nauttia näistä kaunokaisista vielä monta vuotta. Jos sinulla on jouluruusu joulukukkana, mutta ei pihaa, mihin sen istuttaisi, niin anna ihmeessä planttusi jollekin, jolla on pihamaata (vihivihi)!

Syklaami: Tämähän on ihastuttava perenna, joka melkein voisi selvitä ulkona eteläisimmässä suomessa. Mutta eipä juurikaan selviä. Se on kuitenkin mainio huonekasvi, etenkin jos sinulla on vähän viileämpi huone sille, kastelet altapaäin reilusti kerralla ja huolehdit, ettei se jää seisomaan veteen. Uloskin se kannattaa viedä kesäisin varjoisaan paikkaan keräämään voimaa. Itse tapan ne aina. Mutta töissä meillä kukkii lähes jatkuvasti syklaami itäikkunalla. Joku siellä on viherpeukalo.

Amaryllis: kaupoista saa nykyään monta eriväristä, toinen toistaan uhkeampaa ja muhkeampaa jaloritarinkukkaa. Mitä suurempi sipuli on, sen useampi vuosi sillä on plakkarissa. Tämä taitaakin olla joulukukista helpoin uudelleenkukittaa jouluksi. Kun kukinta on ohi, lannoita kunnolla ja säännöllisesti, pidä mahdollisimman valoisassa talven ajan. Keväällä hallan mentyä vie ruukku ulos tai istuta sipuli maahan. Kun lehdet syksyllä lakastuvat, tuo amaryllis sisälle. Silloin se alkaa pian työntämään kukkavanaa jos sipuli on kesän ajan kerennyt vahvistumaan riittävästi. Jos haluat säästää kukan jouluksi, säilytä sipuli viileässä ja pimeässä muutaman kuukauden.

Vasta nostettuani planttu vanhasta ruukusta huomasin
tuon pilkottavan kukkavanan, oih!

Voe elämä!!!

Jännitys tiivistyy, jokin sielätä pilkottaa!

Oi kauneutta, hempeyttä ja haurautta!

Maatiaisamaryllikseni sain siis harrastajalta (kaupoista näitä ei ilmeisesti juurikaan saa) ja unohdin sen keväällä pihaan. Syksyllä ennen halloja toin sen sisälle, koitin löytää viileän paikan sille ja se joutui potkittavaksi meidän pikkuruiseen tuulikaappiin. Siellä unohdin kastella sitä ja huomasin lopulta, että toinen sen kahdesta lehdestä oli jo kuivumassa. Nostin kasvin sisälle, leikkasin lehden pois ja annoin vettä. Sehän alkoi puskemaan kahta piiiitkääää lehteä aivan hurjaa vauhtia. Ilahduin, etten ollutkaan tappanut tätä pikkuista ja päätin ruukuttaa sn oikeaan ruukkuun. Jolloin huomasin, että se työntää kukkavanaa! Jei! Seurasin kasvua malttamattomana, mutta valitettavasti lämmin huoneilma sai sen kasvattamaan aivan tolkuttoman pitkän ja hontelon kukkavanan. Se nojasi viileää ikkunaa vasten.


Minä hölmö siirsin kukkasen jouluaattona esille kahden jaloritarin väliin, ja tullessamme kotiin joulunvietosta saman iltana, oli kukkavana katkennut - naps. Ja kukka vielä nupullaan. Nyyh, tyhmä minä! No, laitoin sen maljakkoon ja sormet ristiin. Ja lähtihän se siitä! Tänään aukesi aivan ihastuttavan herttainen, liljamainen kukka, sirompi ja hempeämpi kuin lähestulkoon agressiivisen oloiset jaloserkkunsa. Valo peilautuu ja moninkertaistuu sen paljon ohuemmissa kukissa. Olen kertaheitolla myyty. Tämä saapi jäädä. Kidutanpa sitä ensi kesänkin pihassa ja toivottavasti se joskus tekee sivumukuloita, etä voin jakaa sitä muillekin.

Uusi lempijoulukukkani - saapas nähdä onnistunko ensikin jouluna kukittamaan sitä oikeaan aikaan.
Silloin muistan kyllä tukea kukkavanaa, sillä viileää kasatuspaikkaa meillä ei ole...

Mikä on sinun mielestäsi kaunein joulukukka? Valitsetko joulukukan perinteiden pohjalta vai trendien mukaan? Säilytätkö planttusi joulun jälken ja jos, niin mitkä ovat niksisi?