Lisää valoa kasvatukseen

Nyt monien multasormea kolotta jo pahasti. Chilitkin olisi jo pitänyt työntää multiin. Mutta kaikkihan me tiedämme, että ulkona on vielä kovin pimeää. Hyvä jos itse pysyy hereillä, miten kasvi sitten voisi pärjätä? Vastaus on sama kuin meille ihmisille: lisää valoa päin pläsiä.

Tein kuitenkin jo vuosia sitten päätöksen, että en käytä lisävalaistusta. Odotin kiltisti maalisuuta ja sen tuomaa valoa. Ei pelkästään kustannuksen takia, vaan koska en halua kuormittaa ympäristöä harrastuksellani. En siis halua valaista vihanneksiani hiili- tai ydinvoimalla, siinä kärsii koko idea. Mutta  pisimmän kasvatusajan vaativat vihannekset menivät silloin ohi suun. Mutta. Kun pari vuotta sitten vaihdettiin sähkösopimuksemme täystuuliversioon niin alkoi päässä kuulumaan "hmm..." ja "mitä jos sittenkin".

Valokuvaushyllystä hankittu tehokas säästölamppu
pöytävalaisimessa houkuttelee kylvöksiä.

Joopajoo, turha pidätellä. Valo-ostoksillehan sitä oli päästävä.

Valaisinvaihtoehtoja on monia. Kasvihan käyttää lähinnä sinisiä aallonpituuksia kasvuun ja punaista sävyä käytetään kukittamiseen, joten varsinaiset kasvivalot ovat sellaisia räikeän lilanpinkkejä. Yäkyäkyäk. Seuraava järkevä vaihtoehto on täysspektrinen valkoinen valo, eli valo, joka toistaa auringon valon kaikkia sävyjä. Yleensähän loisteputkissa on joku lämmin sävy tai muu kelmeä, päivänvalosävy tai täysspektrisyys mainitaan erikseen. Loppupeleissä mikä tahansa valo on hyvä, kunhan sitä on riittävästi.

Tänä päivänä fiksuimmat vaihtoehdot ovat loisteputket ja ledit. Loisteputket ovat suhteellisen halvat ja helppo asentaa ja energiatehokkuus on ihan hyvä. Ledit ovat erinomaisen energiatehokkaat, mutta niiden hinta on vielä hiukan suolainen (vaikka hintataso on laskenut roimasti viime vuosina). Suuret säästölamput, eli käytännössä sykkyrälle käännetyt loisteputket, ovatkin vielä yksi fiksu idea, kunhan niile löytää hyvän valaisimen, jottei valo siroa harakoille.

Ledit ovat superkirkkaita, muta se hinta, se hinta...

Loisteputket ja ledit on myös hyvä ripustaa esimerkiksi ketjuille, että ne saa laskettua ja nostettua kasvien pituuden mukaan – valaisinta on hyvä ripustaa mahdollisimman lähelle planttuja ilman, että lehdet kärtsähtävät. Verholaudan taakse piilotetulla putkella valaiset lähinnä huonetta, kasvit eivät sellaisesta hyödy edes nimellisesti

Sitten vaan valoa elämään, kasvit tykäävät 10-12 tunnin valoannoksista joka päivä.

Itse päädyin ensin säästölamppuratkaisuun. Yksi 36W polttimo tungettuna Ikean pöytävalaismeen ei montaa kymppiä rokottanut, vaikka valitsin polttimon valon sävyn enkä hinnan perusteella. Sen alla muutama kylvöspurkki sai riittävästi valoa niinä muutamana kriittisenä iikkona. Tänä vuonna päätin satsata ja hankin viimoisen päälle hienon led-valaisimen. Sen avulla valaisee vaikka koko pihan, eli nyt kelpaa planttujen paistatella. Eikä se syö aähköä kuin 40W edestä.

Jos lisävalorumba ei kiinnosta, niin siemeniä voi ruveta työntämään multiin maaliskuun alkupuolella, jolloin luonnonvalo alkaa olla riittävää ainakin valoisalla eteläikkunalla. Kyllä ne plantut niinkin kasvaa.