NIKSIPIRKKA • Siemenet järjestykseen

Tässä tärkeimpiä omaisuuksiani!

Näin keväällä tulee hypisteltyä siemeniä paljonkin. Onneksi ylvöihin on jo päässyt, että pahin paine on purettu, mutta kyllä edelleenkin pitää vähän hypistellä välillä. Pitkään säilytin siemenpussit kerilaisissa laatikoissa. Koitin tehdä välipahvit ja sillä tavoin saada pussit järjestykseen, mutta eiväthän ne mkomat mitään pahvinriekaleita tottele. Siemenpussin muoto on harvemmin siisti "kuin uusi", vaan ovat erilaisilla taitoksilla ja rullilla heti kun on pari siementä ottanut käyttöön. Lisäksi tulee kaikki tuttujen kanssa vaihdetut, hyvin sekalaiset pussit, kaikkea minigrip-pusseista taiteltuihin kahvinsuodatinpussehin.

Koska minuun usein iskee lajitteluvimma (älä sekoita sitä siisteysvimmaan, ehhei), niiin halusin siemeniini järjestystä ja silmäiltävyyttä. Tiedätkö, sitä, että voisi selailla ja silmillä imeä sisäänsä kaikki tulevaisuuden haaveet ja lupaukset, mitä siemenet kuiskii. Miettiä tulevaa kesää, mullan tuoksua ja aurinkoa. Niin, kröhöm. Tai jotain sinnepäin.

Muutama papupussi mahtuu, jos väliin laittaa myös 

isoja taskuja. Tosin kookkaat pavut paksuntavat nopeasti 

kansiota. Isot taskut ovat minulla lähinnä tyhjiä mutta 

vielä säästettäviä siemenpusseja varten.

Keksinpä siis mainion siemensäilytysjärjestelmän, johon menee kaikki siemenpussit papuja, herneitä ja muita suuria siemeniä lukuunottamatta. Kansion!

Siis, kaikillahan meillä lojuu rengaskansioita tyhjän panttina. Jos ei kotona, niin työpaikan toimistotarvikehuoneessa. Eli sellainen kainaloon. Ja samaisessa toimistotarvikehuoneessa pölyttyy suurella todennäköisyydellä nykypäivänä kovin eksoottisiltä tuntuvat diataskut. Siis muovitaskut diakehyksille. Niitä siis kansion sisään. Tadaa! Aiemmin esittelemiäni paperipusseja menee just sopivasti kaksi vierekkäin yhden dian paikalle, ja kaupan siemenpussit mahtuvat taskuun kunhan taittaa kerran.

Testatusti tämä kansiosysteemi toimii! Näin pysyy siemenet ojennuksessa mahdollisimman pienellä vaivalla. Ja talvella voi ottaa kansion syliinsä kuin suuren satukirjan konsanaan ja selailla aarteitaan. Tosin valitettavan helposti huomaa, kuinka hiivatin monta tomaattilajiketta olenkaan kerännyt. Niitä on kolme arkillista. Siinä, missä chililajikkeita on viisi. Hups.

Tätä on ihana selailla, haistella ja hypistellä pitkin talvea. Ja todellinen apu silloin, kun siemenet pitäisi löytyä.