Puskantakaa: Resepti • Kriikunajuoma K18

Syksyllä isäni kehoitti tyhjentämään kriikunapuut. Olin hieman vastahakoinen, sillä viimevuotisia kriikunahilloja oli vielä jäljellä. Ihan sikahyväähän se on, mutta yksi perhe ei voi syödä sitä määrää hiloja, mitä on tullut tehtyä viimeiset pari vuotta. Silloin isäni heitti idean, että briteissähän noista tehdään liköörimäistä juomaa.

Huuhdotut ja kuivatut kriikunat isoihin purkkeihin.

Hahaa! ajattelin. Ja eikun netin syövereihin. Ja juupa, helppoahan se on kuin heinänteko. Hain Alkosta (vähän punastellen) neljä puolen litran pulloa vahvinta kossua, mitä heillä siellä oli. Eli 50%. Selitin vielä kassalla mihin tarkoitukseen olin niitä hankkimassa. Vastasivat minulle muovisesti hymyillen tyyliin "joopa joo".

Sitten hyökkäsin puskien kimppuun. Meillä ei mökillä ole kunnon tikkaita, joten nappasin kainaloon keittiöjakkaran ja painelin vuohenputkimereen. Iskin jakkaran maahan ja kapusin. Ja lensin suoraan namalleni alas tikkailta. Onneksi en kuusveen niskaan. Eihän maa kantanut moista hökötystä ollenkaan. Mutta paremman puutteessa jatkoin, aina joku jalka upposi ja kiikuin esimerkillisesti vinossa ja välillä alas rysähtäen. Kuusveelle taisi jopa tulla sanottua "älä sit tee tällaista". Hyvä äiti.

No, sitten itse tavaran valmistukseen.

Näyttäisi olevan kaksi tapaa tehdä kriikunajuoma. Joko pistellään hedelmät täyteen reikiä ja odotellaan 1-2 kk tai ollaan pistelemättä ja odotellaan 5-6 kk. Minä päätin pistellä reikiä ja odotella syyskuusta jouluun.

Eli lyhykäisyydessään:

• puoli kiloa sokeria (ihan maksimissaan, ensi kerralla kokeilen yhden purkin kokonaan ilman sokeria, sillä lopputulos oli todella makea)
• pari litraa kriikunoita
• puoli litraa vahvaa viinaa (esim. vodkaa, halvinta mahdollisinta)

Sokeria niskaan ja sitten vodkaa perään.

• parin litran lasipurkki

Pistele muutama reikä jokaiseen kriikunaan (käytin haarukkaa). Kaada ne purkkiin ja sokeri perään. Lopuksi viina perään ja kansi kiinni. Kääntele purkkeja välillä, muutaman päivän välein, kunnes sokeri on liuennut. Anna seistä muutama kuukausi. Avaa ja juo. Jos haluat, voit purstaa marjoista viimeiset mehut ja pullottaa koko komeus. Sokeri- ja alkoholipitoisuutensa vuoksi juoma säilyy pitkään. Itse säästin kosanderipullot ja lopputulos melkein mahtui niihin.

Itse juomahan on laimeampaa alkoholipitoisuudeltaan kuin viina, minkä purkkiin kaataa, mutta tämä ei kuitenkaan, todellakaan ole alaikäisille tarkoitettua juomaa! Itse ajattelin kokeilla tehdä tästä shampanjadrinkin uutena vuotena. Veikkaan, ettei tule pahaa.

Kansi kiinni ja käännellään muutaman päivän välein.

Kun marjat ja sokeri olivat purkissa, en uskonut viinan enää mahtuvan,
purkki oli jo aivan täynnä! Videosta näkee, kuinka ilma hiljalleen tulee
pois sokerin ja marjojen seasta ja lisää voi taas kaataa.

Ilmavaivapurkki, hehee!

Mutaman kuukauden jälkeen purkissa näyttää tältä.

Eikun kansi auki ja maistelemaan!

Ah! Maku on enempi kirsikkainen kuin luumuinen. Erittäin makea, täyteläinen ja mehuisa. Petollinen, sanoisin myös!

Minua jäi vielä harmittamaan runsas yllijäänyt määrä kriikunoita. Maistelin yhtä, ja totesin siinä olevan jotain kirsikkaista rommirusinamaisuutta. Joten hiljaisena iltana pullotin juomat ja samalla otin ja kaivelin kivet kriikunoista. Surautin hedelmät kevyesti sauvasekoittimella ja lopputulemana oli viisi purkillista K18-hilloa (kriikunoita oli tekeytymässä *kröhöm* neljä purkkia). Toiminee superhyvin vaniljajäätelön kanssa. Pitääkin kaivaa jäätelökone esille pitkästä aikaa! "Hillosta" saa myös lapsiystävällisen kuumentamalla, mikä ei säilyvyyden kannalta ole huono ajatus muutenkaan. K18-hillo on alkoholipitoista ja sokeripitoista, mutta en ole varma kauanko se säilyy jääkaapissa. Enkä usko, että se jää sinne niin pitkään, että säilyvyysaika selviää!